Kaatuneitten muistopäivää vietettiin Sotkamossa sunnuntaina 17. toukokuuta 2026 perinteisellä tavalla.
Jumalanpalveluksen jälkeen oli seppeleenlasku Vapaussodan muistomerkillä, missä seppeleen laskivat kunnan edustajana kunnanjohtaja, Sotkamon Reserviläisten puheenjohtaja Mika Kilpeläinen, seurakunnan edustajana Kalervo Liuski ja kotiseudun edustajana Sotkamo-Seura puheenjohtaja Kari Tervo.
Sunnuntaina 17.5. vietettiin kaatuneiden muistopäivää. Sotkamon seurakuntatalossa pidetyssä juhlassa puhunut Kainuun Sotaorvot ry:n puheenjohtaja Aulis Kortelainen toivoi, että jälkipolvet toisivat lapset käymään sankarihaudoilla, näin tärkeä perinne jatkuisi.
Kaatuneiden muistopäivän ohjelma Sotkamossa alkoi perinteiden mukaisesti jumalanpalveluksella kirkossa, minkä jälkeen laskettiin vapaussodan muistomerkille kunnan, seurakunnan, reserviläisjärjestöjen sekä kotiseudun seppele.
Sankarihautausmaan sankariristille seppeleen laskivat ensin Kainuun Sotaorpojen edustajat Aulis Kortelainen ja Veikko Rusanen. Sitten oli vuorossa kunnan, seurakunnan, reserviläisjärjestöjen ja kotiseudun seppele. Sen laskivat kunnan edustajana Antti Kela, seurakunnan edustajana Juha Korhonen ja Sotkamo-Seuran edustajana Kari Tervo. Kunniavartiossa olivat Pekka Tervonen (takana) ja Hannu Hynönen.
Sankarihautausmaan sankariristille laskivat ensin seppeleen Kainuun Sotaorpojen puheenjohtaja Aulis Kortelainen ja Veikko Rusanen, sitten olivat vuorossa kunnan, seurakunnan, reserviläisjärjestöjen sekä kotiseudun edustajat.
Päivä jatkui seurakuntatalossa kahvitilaisuudella ja muistojuhlalla.
Tervehdyspuheen pitänyt Kainuun Sotaorvot ry:n puheenjohtaja Aulis Kortelainen muistutti, että päivä on sotaorvoille surupäivä. He menettivät sodissa isänsä.
– Taisteluissa 1939–1945 sotkamolaisia kaatui 384 miestä, joilla oli lähiomaisia, jopa oma perhe, vaimo ja lapsia, Kortelainen totesi.
Sotaorpoja on koko maassa elossa enää alle 12 000. Heidän keski-ikänsä on 86 vuotta.
– Nämä pitkät vuodet olemme kaipauksella ajatelleet, miten vuodet olisivat oman isän kanssa vierineet.
Kortelainen välitti sotaorpojen pyynnön jälkipolville.
– Tulkaa hetkeksi mahdollisuuksien mukaan sankarihaudoille ja tuokaa lapsenne sinne. Kertokaa heille, miksi tällainen rivistö muistokiviä on, ja keitä sankarit ovat, hän toivoi.
Sankarihautausmaan kivien kunnostukselle kiitos
Aulis Kortelainen luovutti puheensa lopuksi Sotkamon seurakunnalle kiitostaulun sankarihautojen saattamisesta niiden ansaitsemaan arvokkaaseen kuntoon. Vielä viisi vuotta sitten muistokivet olivat nurmeen painuneita ja nimistä puuttui kirjaimia.
Kiitostaulun teksti velvoittaa jälkipolvet jatkamaan perinnettä pitää sankarivainajien viimeinen leposija kauniina ja hyvin hoidettuna.
Kiitoksen sai myös Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, joka nostatti kivet nurmen sisältä.
Juhlapuheen piti Sotkamon kunnanhallituksen jäsen Antti Kela.
Kela korosti puheessaan kansakunnan yhtenäisyyden merkitystä. Hän muistutti, että kaatuneiden muistopäivän viettämisen vuonna 1940 päiväkäskyllään käynnistänyt puolustusvoimien ylipäällikkö, marsalkka C. G. E. Mannerheim halusi sen avulla edistää kansan eheyttä. Mannerheim määräsi toukokuun kolmannen sunnuntain talvisodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteiseksi uskonnolliseksi muistopäiväksi.
Tänä vuonna kaatuneitten muistopäivänä olivat kunniavartiossa Pekka Tervonen (vas.) ja Hannu Hynönen.