Skip to content
21.5.2024

Sotaorvot jäivät vaille isän turvaa

Kainuun Sotaorpojen puheenjohtaja Aulis Kortelainen laskemassa seppelettä yhdessä Veikko Rusasen kanssa sankarihautausmaan sankariristille.

Kaatuneitten muistopäivä on kaatuneitten omaisten ja sotaorpojen surujuhla.

Kainuun Sotaorvot ry:n puheenjohtaja Aulis Kortelainen kertoi sunnuntaina, kuinka hän ja kaikki sotaorvot ovat aina tienneet tämän tosiasian.

– Tiedon isän kaatumisesta saapuessa useimmat pienet lapset eivät ymmärtäneet, mistä on kysymys. Vuosien kuluessa he alkoivat huomata, missä mennään, sanoi Aulis Kortenlainen seurakuntatalolla pidetyssä Kaatuneitten muistopäivän juhlapuheessaan.

Hän muisteli, kuinka monet sotaorvot eivät saaneet koskaan tuntea sitä isän tuomaa turvallista tunnetta, jota olivat kaivanneet.

Vuosikymmenien aikana ajatukset tulevaisuudesta ja tulevasta elämästä kuitenkin voittivat ja sotaorvotkin pääsivät mukaan yhteiskuntaa rakentamaan. Nyt he ovat päässet irti työn paineista ja saavat nauttia eläkepäivistään.

– Järki ei ole voittanut ole voittanut sotivien valtioiden johtajajille, totesi Aulis Kortelainen puheessaan.

Viesti tuleville sukupolville

Aulis Kortelainen oli huolissaan Euroopan ja maailman tilanteesta.

– Aamulla, kun heräämme, kuulemme uutisia joka suunnassa olevista sodista ja niiden jylinästä. Järki ei ole kasvanut sotivien valtioiden johtajille.

Tässä tilanteessa Kainuun Sotaorpojen puheenjohtaja piti tärkeänä, että isovanhempien velvollisuus on kertoa lähinnä lastensa lapsille, kuinka elämän olosuhteet ovat ympärillämme ovat kehittyneet ja edenneet tähän päivään saakka.

– Lapset kuuntelevat monia asioita tarkasti ja kertovat viestiä eteenpäin omille jälkeläisilleen. Näin saamme perinnetietoa omalta osaltamme kiertämään, hän kannusti vanhempia.

Sodan jäljet ja arvet ovat pitkät

Seppelpartiot valmistautuvat. Tällä kertaa Sotkamon Reserviläisillä oli vahva edustus seppelten laskussa. Kaikki kuvassa olevat: Kalevi Valtanen, Mika Kilpeläinen, Pertti Schroderus, Mauri Reinikka, Veikko Rusanen, Jani Brotkin ja Ilkka Määttä ovat yhdistyksen jäseniä.

Kunnan tervehdyksen juhlaan tuonut kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen nosti esiin sen, kuinka historia toistaa itseään ja siitä meidän tulisi nyt ottaa oppia.

– 1939 Suomi seisoi yksin Euroopan etuvartiossa, kuten Ukraina on nyt jo yli kaksi vuotta tehnyt. Kuten talvisodassa Suomeen, Ukrainaan maailmalta tulee myötätuntoa ja jonkin verran aseapua mutta viime kädessä halua ja valmius puolustaa omaa maata on ratkaisevin tekijä.

Ensin laskettiin seppele vapaussodassa kaatuneiden sotkamolaisten patsaalle.

– Tänä päivänä olemme osa vahvaa sotilasliittoa ja toivotaan, että se pystyy takamaan sen, että itsenäisyytemme pysyy koskemattomana.

Kilpeläinen muistutti, kuinka sodan jäljet ja arvet ovat pitkät.

– Talvi- ja jatkosodan kaatuneiden omaiset ovat edelleen tänä päivänä keskuudessamme, ja he ovat kantaneet kaikkia niitä tunteita, jotka liittyvät läheisen sodassa kaatumiseen jo 80 vuotta. Silti muistot ovat varmasti vahvat.

Hän totesi, ettei moni sotaorvoista koskaan nähnyt isäänsä ja osan tie vei sotalapseksi ruotsiin. On tärkeää, että me muistamme ja kaikkein tärkeintä on, että kansakunnan muisti toimii. Näin osaamme kohdata myös tämän päivän ja tulevaisuuden.

Tyytyväinen Mika Kilpeläinen oli siihen, että Suomessa tämä on toiminut, kun lähes ainoana Länsi-Euroopan maana olemme pitäneet kiinni vahvoista puolustusvoimista ja yleisestä asevelvollisuudesta.

– Tänään lähes koko muu Eurooppaa miettii, miten maailman geopoliittisen tilanteen vaatimat omat puolustusvoimat nostetaan uudelleen ylös ja esimerkiksi asetuotanto taas käynnistetään. Onneksi Suomessa on toisin.