Reserviläisten joulutulet-tapahtuma Sotkamossa
Reserviläisten joulutulet -tapahtuma järjestettiin Sotkamossa lauantaina 13. joulukuuta Hirvensaaressa. Tapahtumassa oli mukana toistakymmentä henkilöä.
Reserviläisen joulutulet -tapahtuma järjestettiin Sotkamossa 13. joulukuuta Hirvensaaressa osana Reserviläisliiton 70-vuotisjuhlavuoden tapahtumaketjua.
Tapahtuman aluksi Martti Huusko kertoi osanottajille, kuinka joulukuussa 1939 sotkamolaiset miehet olivat etulinjassa torjumassa puna-armeijan hyökkäystä Suomeen. Kuhmon rintamalla taistelivat suomalaisen 9. Divisioonan Er.P 14 joukot, jotka muodostuivat aluksi etupäässä kuhmolaisista ja sotkamolaisista miehistä ja käsitti noin 1 200 miestä.
Pisimmälle neuvostoliittolaiset pääsivät Jyrkänkosken maastossa, jonne viivytystaisteluja käyneet suomalaiset vetäytyivät 11.–12.12.1939. Varsinaisia taisteluita ei Jyrkänkoskella käyty.
Läheisen Hotakanvaaran omistuksesta taisteltiin kiivaasti. Vihollisen noin 200-miehisen taisteluosaston onnistui kiertää Särkijärvelle, missä ensimmäinen Kuhmon rintamalle saapunut tykkipatteri karkotti tulijat.
Joukkojen uudelleen järjestelyn jälkeen aloitti suomalainen 9. Divisioona vastahyökkäyksen 29.1.1940 Eversti Hjalmar Siilasvuon johdolla Suomalaisten onnistui katkaista neuvostojoukkojen tieyhteyksiä ja saartaa joukkoja motteihin. Tämän jälkeen sota jatkui mottitaisteluina.
Neuvostoliittolaiset huolsivat motteja ilmateitse. Rastin motti säilytti puolustuskykynsä sodan loppuun saakka. Reuhkavaaran motti tuhottiin 25.2.1940 kasapanoksin ja konekiväärein.
Luelahden Kenraalimotti ja Itäinen osa vallattiin. Valtaamatta jäivät Kannaksen ja Loson motit ja Luelahden Läntinen motti.
Saunajärven tie päättyi Riihivaaralle. Neuvostojoukoilla oli Riihivaaralla vahvat asemat, mistä käsin he hallitsivat tykistöllä tietä.
Neuvostoliitolla oli myös ilmaherruus. Motteihin saarrettuja joukkoja auttamaan saapui mm. useita hiihtojoukkoja, joista kuuluisin oli lähes 2000 miehen vahvuinen Dolinin hiihtoprikaati. Prikaati tuhottiin lähes viimeiseen mieheen Kesselin-Kälkäsen maastossa helmikuussa 1940.
Kuhmon suunnalla suomalaisten kannalta raskaimmat taistelut käytiin Saunajärven Kilpelänkankaalla ja Löytövaaran maastossa. Siellä taisteli ErP 14:n sotkamolaisista koottu 1. komppania luutnantti Kauko Hankion johdolla.
Kuusijoki-linja murtui 3.3.1940 ja suomalaiset joukot joutuivat vetäytymään Löytövaaraan, missä asemat pitivät sodan loppuun saakka.
Aseet vaikenivat 13.3.1940 kello 11.00
Talvisodan alkamisen muistopäivää vietettiin Sotkamossa 30.11.2025. Kirkkoherra Heikki Nissinen lähetti seppelpartion jumalanpalveluksen sankakarihauttausmaalle, missä laskettiin seppele sankariristille. Seppeleen laskivat Kalevi Valtanen ja Jani Komulainen. Tämän jälkeen oli vuorossam talvisodan alkamisen muistolounas Vuokatin urheiluopistolla.
KAATUNEET JA HAAVOITTUNEET
Erityisesti sodan kahden viimeisen kuukauden aikana sotkamolaisten menetykset olivat Kuhmossa suuret. Kaikkiaan Kuhmon rintamalla kaatui tai katosi yhteensä 1619 miestä ja haavoittui noin 3123.
Venäläisjoukkojen tappiot olivat noin kymmenkertaiset. Suomalaiset hautasivat noin 10.500 puna-armeijan sotilasta. Neuvostoliittolaisia haavoittui noin 15.000.
Sotkamolaisia Kuhmon taisteluissa kaatui tai katosi 114 miestä. Kaikkiaan talvisodassa kaatui 160 sotkamolaista.
Heistä valtaosa eli 146 sai viimeisen leposijan Sotkamon sankarihautausmaalla.
Kajaaniin haudattiin 5, Valtimolle 3 ja Kuhmoon, Kuusamoon, Oulaisiin, Poriin ja Reisjärvelle 1 kaatunut.
Itsenäisyyspäivän iltaan kuului Sotkamossa 2025 hautakynttilöiden syttäminen sankarihaudoille, partiolaisten soihtukulkua, hartaus ja seppeleenlasku sankariristille. Tällä kertaa laskettiin myös Reserviläisliiton 70-vuotisjuhlavuoden seppele sankariristille. Sen laskivat Kalevi Valtanen ja Veikko Rusanen.