Maanpuolustusjuhlassa yhdistyvät arvokkuus, yhteisöllisyys ja voima

Kainuun maanpuolustusjuhlassa jumalanpalveluksen jälkeen lippukulkue suuntasi kirkosta sankarihautausmaalle.

Maakunnallista maanpuolustusjuhlaa vietettiin perjantaina 19. syyskuuta Suomussalmella.
Päivä alkoi jumalanpalveluksella Suomussalmen kirkossa. Sen jälkeen oli vuorossa seppeleenlasku sankarihautausmaalla.

Seppeleenlasku meneillään.

Kalustonäyttelyn ja ruokailun jälkeen alkoi varsinainen juhla liikuntahallissa.

Majuri Mika Keränen muistutti, että meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että tulevat sukupolvet saavat elää yhtä vapaassa ja turvallisessa Suomessa kuin me tänään.

Juhlapuheessaan Kainuun rajavartioston henkilöstöpäällikkö, majuri Mika Keränen korosti kainuulaista yhteishenkeä maanpuolustuksessa.

”On suuri kunnia saada puhua tänään tässä juhlassa, joka kokoaa meidät yhteen kunnioittamaan isänmaan arvoja, yhteistä historiaamme sekä pohtimaan maanpuolustuksen merkitystä – mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta.

Tässä juhlassa yhdistyvät arvokkuus, yhteisöllisyys ja kainuulainen voima. Suomussalmella, rajaseudulla, maanpuolustus ei ole koskaan ollut vain teoriaa – se on osa arkea, osa historiaa ja osa identiteettiä.

Kun katsomme historiaamme, näemme sukupolvet, jotka ovat kulkeneet ennen meitä ja puolustaneet maatamme vaikeina aikoina. Suomussalmen nimi tunnetaan koko Suomessa – ja paljon sen rajojen ulkopuolellakin – talvisodan ratkaisevista taisteluista.

Täällä osoitettiin, mitä merkitsee päättäväisyys, sitkeys ja yhtenäisyys, kun isänmaan kohtalo oli vaakalaudalla.

Tuo perintö velvoittaa meitä. Se ei ole vain muisto, vaan jatkuva muistutus siitä, että vapaus ei ole itsestäänselvyys.

Kun katsomme ympärillemme tänään, näemme maailman, jossa turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti ja rajusti. Venäjän kehitys on vienyt sitä suuntaan, joka herättää huolta koko Euroopassa. Kansainvälisen oikeuden rikkominen, hyökkäyssodat ja painostus ovat tosiasioita, joita meidän ei voi eikä pidä vähätellä.

Tämä todellisuus näkyy myös täällä rajaseudulla. Rajavartiolaitos elää poikkeuksellista aikaa. Tehtävät ovat kasvaneet ja monimutkaistuneet. Rajaturvallisuuden varmistaminen ei ole vain rajaseudun asia, vaan osa koko Suomen ja koko Euroopan turvallisuutta.

Siksi työ, jota Rajavartiolaitos ja erityisesti Kainuun rajavartiosto Kainuussa ja Koillismaalla tekee, on koettu äärimmäisen arvokkaaksi. Me yhdessä teidän kanssa olemme etulinjassa, me yhdessä olemme silmät ja korvat, jotka pitävät huolta siitä, että rajamme pysyvät turvattuina ja maamme vakaana.

Myös EU:n alla valtioiden väliset kahdenväliset rajaturvallisuutta koskevat sopimukset tukevat omia suorituskykyjämme ja lisäävät kansalaisten turvallisuutta.

Esimerkiksi muutama viikko sitten Suomen ja Latvian kanssa allekirjoitettu kahdenvälisen rajaturvallisuusavun sopimus on jo poikinut käytännön yhteistyötä maiden välillä. Myös Kainuun rajavartioston virkamiehiä on ollut Latviassa tukemassa paikallisia viranomaisia heidän vaikeassa rajaturvallisuustilanteessaan.

Meillä on siis mahdollisuus saada hyvin nopeasti myös latvialaisia kollegoita Kainuuseen ja Koillismaalle, jos tilanne niin vaatii.

Vastaava sopimus allekirjoitettiin syyskuun alussa Suomen ja Viron välillä Kuusamossa. Tämä osoittaa, että olemme osa laajempaa yhteisöä, joka tukee toisiaan.

NATO-jäsenyyden lisäksi myös EU:n turvallisuusrakenteet vahvistavat selustaamme. Eurooppalainen raja- ja merivartiosto, Frontex, antaa meille lisää selkänojaa ja turvaa Suomen rajoja. Tämä näkyy käytännön yhteistyönä, jossa asiantuntemusta, henkilöstöä ja resursseja voidaan siirtää nopeasti sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Haluan myös korostaa, että Kainuun rajavartiosto on erittäin kiitollinen rajaseudun asukkaiden ja rajan läheisyydessä liikkuvien kansalaisten aktiivisuudesta ilmoittaa poikkeavista havainnoista rajavartiostolle. Tämä osoittaa meidän yhtenäisyyttä ja isänmaallisuutta.

On myös tärkeää muistaa, että varusmies- ja reserviläiskoulutus Rajavartiolaitoksessa ja puolustusvoimissa jatkuu vahvana, vaikka Kainuun rajavartioston varusmieskoulutus valitettavasti päättyikin vuonna 2007. Nykyisessä turvallisuustilanteessa tuollaista päätöstä tuskin enää tehtäisiin.

Samalla on syytä korostaa, että Rajavartiolaitos harjoittelee edelleen aktiivisesti ja tekee laaja-alaista yhteistyötä puolustusvoimien kanssa, täällä korkeudella se tarkoittaa Kainuun rajavartioston yhteistyötä erityisesti Kainuun prikaatin kanssa. Yhteistyö on tiivistynyt entisestään – ja se toimii erinomaisesti. Kun Kainuun rajavartiosto ja Kainuun prikaati yhdistävät voimansa, se vahvistaa paitsi Kainuun turvallisuutta – myös koko Suomen puolustuskykyä.

Samalla on syytä todeta, että olemme vahvemmassa asemassa kuin koskaan aiemmin. Suomen liittyminen Natoon on historiallinen käännekohta.

Tänään voimme sanoa, että Suomen turvallisuus on vakaammalla pohjalla kuin koskaan ennen.

Nato-jäsenyys ei kuitenkaan poista omaa vastuuta – päinvastoin, se lisää sitä. Olemme osa liittokuntaa, jossa jokaisen jäsenen panos on tärkeä. Mutta se myös takaa meille sen, ettei Suomi enää koskaan seiso yksin.

Hyvä juhlaväki,

Turvallisuus rakentuu monesta palasesta: puolustusvoimien iskukyvystä, Rajavartiolaitoksen valppaudesta, kansainvälisestä yhteistyöstä ja ennen kaikkea kansalaisten puolustustahdosta.

Meidän on syytä olla ylpeitä siitä, että Suomessa ja erityisesti Kainuussa maanpuolustustahto on vahva ja laajasti jaettu.

Turvallisuus ei ole vain sotilaiden tai viranomaisten vastuulla, vaan meidän kaikkien. Se on sitä, että pidämme kiinni oikeusvaltiosta, luotamme toisiimme ja vaalimme yhteistä maata, joka meille on annettu.

un katsomme tulevaisuuteen, tiedämme, että maailma ei muutu vähemmän monimutkaiseksi. Mutta voimme katsoa luottavaisin mielin eteenpäin.

Meillä on vakaat instituutiot, vahva puolustus, liittolaiset rinnallamme – ja kansa, joka on valmis puolustamaan maataan.

Rajaseudulla – muun muassa täällä Suomussalmella – tuo kaikki konkretisoituu. Talvisodan taistelut näkyvät täällä vieläkin lukuisina muistomerkkeinä, taistelupaikkoina ja historiana, jonka välittäminen tuleville sukupolville on meidän velvollisuus. Ne kertovat osaltaan siitä, että saamme tänä päivänä elää vapaassa Suomessa, vaikka se maksoikin kalliin hinnan.

Aamupäivällä kävimme sankarihaudoilla laskemassa seppeleen heidän muistolleen, ja ne 282 sankarivainajan hautaa muistuttavat siitä vapauden hinnasta, mikä täällä Suomussalmella annettiin vapaan Suomen puolesta.

Hyvät kuulijat,
tämän päivän juhla ei ole vain menneiden muistamista. Se on vahvistus siitä, että olemme valmiita tulevaan.

Yhtenäisenä, valppaana ja lujana kansakuntana voimme kohdata kaikki haasteet.

Lopuksi haluan lausua syvän kiitoksen kaikille, jotka palvelevat isänmaata – sotilaille, reserviläisille, viranomaisille ja jokaiselle suomalaiselle, joka omalla tavallaan tukee maamme turvallisuutta.

Meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että tulevat sukupolvet saavat elää yhtä vapaassa ja turvallisessa Suomessa kuin me tänään.”